Tunneäly–tekoäly

Tunnetyöskentelyn tärkeys lasten ja nuorten hyvinvointiin korostuu entisestään nykypäivänä vaikeiden koronavuosien jälkeen, kun erilaiset teknologiset välineet ja digitaaliset ympäristöt sekä sosiaalinen media ovat vahvasti läsnä arjessa ja vaikeuttavat keskittymistä. Liiallinen kilpailuhenkisyys ja lasten ja nuorten menestys- ja suorituspaineet uuvuttavat lapset ja nuoret. Lapset ja nuoret kokevat huonommuutta, riittämättömyyden tunteita ja voimakasta ahdistusta.

Yle uutisoi 15.1.2024 toimittaja Jaana Hevonojan kirjoituksessa, että nuorten mielenterveysoireilu ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet suhteellisen pienessä ajassa.

Kuvataiteen ja muotoilun avulla voidaan edistää tunneälyä ja hyvinvointia tarjoamalla lapsille ja nuorille mahdollisuuksia ilmaista itseään luovasti ja tunnepitoisesti. Esimerkiksi taiteen tekeminen voi auttaa nuorta käsittelemään ja ilmaisemaan monimutkaisia tunteita, kuten stressiä, ahdistusta, surua tai iloa.

Lisäksi kuvataiteen ja muotoilun avulla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntemusta ja empatiakykyä, mikä edistää heidän kykyään ymmärtää omia tunteitaan ja toisten ihmisten tunteita. Kaikkien tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen itsessään on avain hyvinvointiin ja jaksamiseen. Uupumisten ja masennusten takana on usein ristiriidat ja tukahdutetut tunteet. Kaikki tunteet täytyy saada virtaamaan, ja taide on tähän mitä parhain väline.

Käsillä tekeminen ja aito kosketus materiaaleihin ovat tärkeitä osia lasten ja nuorten tunneälyn kehittämisessä. Esimerkiksi savitöiden tekeminen tai maalauksen parissa työskentely tarjoavat mahdollisuuden konkreettiseen ja fyysiseen ilmaisuun, mikä voi edistää tunteiden prosessointia ja ilmaisua. Lisäksi käsillä tekeminen voi auttaa lasta tai nuorta rentoutumaan ja keskittymään hetkeen, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa ja keskittymiskyvyn parantumiseen.

Tekoälyn, lisätyn todellisuuden (AR) ja robotiikan käyttö muotoilussa ja kuvataiteessa tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luovuuden ilmaisemiseen. Tekoäly voi analysoida suuria tietomääriä taiteen historiasta, ja tarjota opiskelijoille interaktiivisia oppimateriaaleja, kuten virtuaalisia taidegallerioita tai animaatioita, jotka auttavat oppilaita hahmottamaan eri aikakausien ja tyylisuuntien ominaispiirteitä.

AR:n avulla kuvataiteilijat voivat luoda interaktiivisia teoksia, jotka reagoivat ympäristöön tai katsojan liikkeisiin. Taiteilijat voivat myös käyttää AR:aa luodakseen teoksia, jotka näkyvät ainoastaan tietyn sovelluksen kautta, tuoden uniikin ulottuvuuden teoksiin. Esimerkiksi muotoilijat voivat hyödyntää robotiikkaa luodessaan ainutlaatuisia esineitä ja huonekaluja, joissa yhdistyvät perinteiset käsityötaidot ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Robotit voivat työskennellä nopeammin ja tarkemmin kuin ihmiset, ja ne voivat myös luoda muotoja ja rakenteita, joita olisi mahdotonta luoda ilman niiden apua.

Tekoälyn avulla esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmat voivat automatisoida tiettyjä tehtäviä, kuten kuvan terävöittämistä tai taustan poistamista. Lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää kuvien tunnistamisessa ja luokittelussa, mikä helpottaa taiteilijoiden työtä ja voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia luovuuden ilmaisemiseen.

Kansallisoopperan poikkitaiteellinen hanke, jonka rahoittaa Horisontti Eurooppa -ohjelma, yhdistää kulttuuri- ja teknologiateollisuuden eri osa-alueita MR-teknologian kehittämiseksi. XTREME-hankkeessa (Mixed Reality Environment for Immersive Experience of Art and Culture) yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Oslon Munch-museo sekä Suomen Kansallisooppera.Yhdistetyn todellisuuden (mixed reality, MR) teknologisen kehityksen myötä tulevaisuudessa voisi osallistua konsertteihin, näyttelyihin, tapahtumiin ympäri maailmaa omasta olohuoneestasi tai luokkahuoneestasi käsin.

Tämän kaltaista työskentelyä voisi hyödyntää myös tulevaisuuden lasten ja nuorten kuvataiteen ja muotoilun opetuksen rikastamisessa. Lasten ja nuorten kuvataiteen sekä muotoilun opetuksessa voidaan käyttää virtuaalitodellisuutta luomaan oppilaille syvempi käsitys taiteen ja kulttuurin maailmasta. Esimerkiksi opettajat voivat suunnitella virtuaalisia taidekierroksia eri museoissa ympäri maailmaa, tuoden opetuksen lähemmäksi oppilaiden arkea ja mahdollistaen kulttuurien välisen ymmärryksen laajentamisen.

Lisäksi hankkeen avulla suomalaiset oppilaitokset voisivat verkostoitua muiden vastaavien kansainvälisten toimijoiden kanssa, luoden mahdollisuuksia yhteistyöhön ja ideoiden vaihtoon. Tällainen verkostoituminen voisi rikastuttaa oppimiskokemuksia ja tarjota opiskelijoille uusia näkökulmia kuvataiteen ja muotoilun opetukseen. Se voi myös mahdollistaa opiskelijoille kansainvälisiä vaihto-ohjelmia ja harjoittelumahdollisuuksia eri puolilla maailmaa.

Kokonaisuudessaan tällainen työskentely voisi vahvistaa oppilaiden monikulttuurista osaamista ja antaa heille valmiuksia toimia tulevaisuuden globaaleissa taide- ja muotoilualan työympäristöissä.

Kaiken kaikkiaan tekoälyn, AR:n ja robotiikan konkreettiset esimerkit muotoilussa ja kuvataiteessa avaavat uusia mahdollisuuksia luovuuden ja teknologian yhdistämiselle. Näiden teknologioiden hyödyntäminen voi johtaa ainutlaatuisten ja innovatiivisten teosten luomiseen, jotka haastavat perinteiset taiteen ja muotoilun rajat.

Tulevaisuuden työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja tähän muutokseen valmistautuminen vaatii myös työntekijöiltä uudenlaisia taitoja. Tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot vuoteen 2030 mennessä tulevat perustumaan vahvasti teknologian hyödyntämiseen ja jatkuvan oppimisen kulttuuriin.

Yksi tärkeimmistä taidoista tulevaisuuden työelämässä tulee olemaan digitaalinen osaaminen. Tämä tarkoittaa kykyä käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja ja ohjelmistoja, sekä ymmärrystä siitä, miten teknologia voi parantaa työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Toinen tärkeä työelämätaito tulevaisuudessa on kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky. Työntekijöiltä tullaan edellyttämään kykyä arvioida erilaisia tilanteita sekä löytää niihin ratkaisuja, jotka edistävät organisaation tavoitteita.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä tullaan arvostamaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ja kykyä työskennellä monikulttuurisissa ja monimuotoisissa tiimeissä. Kyky kuunnella ja ymmärtää erilaisia näkökulmia sekä kyky kommunikoida selkeästi tulevat olemaan arvokkaita taitoja tulevaisuuden työelämässä.

“Sivistys on toisten kanssa toimeen tulemista ja taitoa käyttää tietoa hyvään”, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.

Maritta Poijärvi
rehtori

Kuvitus: Kauklahden piirustus-maalaus-työpajan oppilas.