Omituisten otusten kerho

“Niinhän se on, että jokaista maailmassa joku toinen voi pitää omituisena – silloin kannattaa liittyä kerhoon tähän, meitä ei olekaan aivan vähän!”

Näin laulaa Rölli-peikko laulussaan Omituisten otusten kerho. Aloitimme tämän taideprojektin niin, että pohdimme ensin syntymässä saatuja ominaisuuksia ja olosuhteita – niillehän emme itse voi mitään.

Mari: “Minun ryhmissäni teimme luokkaan pulpettien lomaan torin, jossa käveltiin: kiersimme tilassa ja aluksi koitimme tervehtiä toisiamme ystävällisellä ilmeellä ja nyökkäämällä, sitten ääneen tervehtimällä. Tämä oli yksi lukukauden ensimmäisistä tehtävistä, joten muutenkin tutustuimme samalla ryhmään.

Sitten leikittiin, että ollaan otuksia, jotka eivät ole koskaan nähneet itseään peilistä. Oppilaat saivat kiertää toistensa luona muistiinpanojen kanssa ja kysyä kysymyksiä omasta itsestään: millainen pää minulla on? - pyöreä, ja yksi sarvi. Millainen keskivartalo minulla on? - pitkulainen ja karvainen. Millaiset jalat minulla on? - Ei sinulla ole jalkoja vaan pyrstö!”

Ulkonäköön liittyvät ominaisuudet piirrettiin paperille sitä mukaa kun niitä saatiin kavereilta. Näin syntyi aika omituisia otuksia: vastaajahan ei tiennyt mitä ominaisuuksia tähän mennessä kysyjä oli muilta saanut! Eri ryhmät jatkoivat omalla tavallaan omituisten otusten seurassa.

Arja: ”Ryhmäni 7-8-vuotiaat, sekä 9-10-vuotiaat toteuttivat tehtävää keskittyen kyselemään samaan tapaan pään ja kasvojensa ulkonäköä. He kiertelivät luokassa tavaten jokaisen oppilaan ja tehden muistiinpanoja ulkonäöstään. Tärkeää oli toista ja itseään kunnioittava puhetyyli koko tehtävän ajan, riippumatta kuvitellusta ulkonäöstä ja luonteesta.”

Mari: “Minun ryhmäni jatkoivat tekemällä otuksista animaatiohahmoja. Niille kirjoitettiin koko ryhmän kanssa yhteinen tarina, joka jaettiin osioihin tapahtumapaikan mukaan. Yksi ryhmä kävi piirtämässä metsässä kuvapohjia, joiden perusteella taustat valmistettiin. Siinä tarvittiin merenpohjaa, metsää sekä taivasta. Animaatiot kuvattiin yhteistyönä. Tarinat käsittelivät erilaisuuden sietämistä ja ystävyyttä.”

Katso valmis animaatio YouTubessa! >

Arja: “Seuraavaksi oppilaani tekivät luonnokset omakuvaa varten muistiinpanojen avulla. Sen jälkeen omakuvat toteutettiin peiteväreillä maalaten. Tehtävässä toteutui hienosti myötätunnon käsittely outouttamisen avulla.”

Mari: “Yksi ryhmäni toteutti hahmoista paperiteatterin näyttelijöitä ja teatteri luotiin myös yhdessä.”

Arja: ”Oppilaat miettivät ja loivat lopuksi omituisille otuksille nimet, ominaisuuksia, persoonallisuuden piirteitä ja vahvuuksia ja esittelivät ”omakuvat” muille kertoen näistä. Tehtävässä harjoiteltiin toisen osaan eläytymistä ja tämä tehtävä tarjosi siihen oikein hauskan tavan!”

Teksti: Mari von Boehm ja Arja Rantala

Myötätunto ja moninaisuus on Espoon kuvataidekoulussa vuosina 2022–2024 toteutettava hanke, jossa kehitetään vastuullisuuskasvatuksen näkökulmaa osana kuvataidekoulun pedagogiikka, samalla kun tuetaan koko koulun sitoutumista vastuullisten arvojen mukaiseen toimintaan. Hanke on saanut valtionavustuksen Opetushallitukselta. Blogikirjoitusten sarja esittelee hankkeen tuloksia.