Villa Elfvik: Näkymätön luonto -näyttely
Näkymätön luonto -näyttely oli esillä Villa Elfvikin luontotalon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 11.3.2020 alkaen, kunnes luontotalo sulkeutui muiden yleisötilojen lailla. Näyttelyn teoksia esitellään tässä verkkonäyttelyssä. Tervetuloa tutustumaan teoksiin ja niiden syntyvaiheisiin!
Näyttely koostuu 5–13-vuotiaiden Tapiolan, Olarin, Kauklahden ja Niittykummun oppilaiden maalauksista, animaatioista ja kolmiulotteisista teoksista. Teokset käsittelevät luonnon näkyviä ja näkymättömiä ilmiöitä. Oppilaat ovat tarkastelleet luontoa sekä tutustuneet siihen liittyviin uskomuksiin. Havaintoja ja mielikuvia on työstetty kuvataiteen menetelmillä, taiteen ja luonnon materiaaleilla. Oppilaiden opettajat ja näyttelyn ripustajat olivat Pasi Autio, Mari von Boehm, Minttu Hyytiäinen, Kaisa Lenkkeri ja Nina Ruokonen.
Verkkonäyttelyn tekstit ovat kirjoittaneet ja valokuvat ottaneet näyttelyn järjestäneet opettajat.
Toivomuspuu
Teos on toivon symboli. Olemme puhuneet lasten kanssa puiden merkityksestä ihmiselle. Metsät ovat maapallon keuhkot, mutta puu on myös maailman vertauskuva. Ympäri maailmaa ihmisillä on ollut tapana ripustaa puihin toivomuksiaan symboloivia asioita, kuten nauhoja, jotka liehuvat tuulen mukana vapauteen. Puussamme toivomukset ovat perhosia, joten niiden voi ajatella pääsevän lentoon, vaikka ovatkin nyt sisällä!
Teoksen osien toteuttamisessa on ollut monta vaihetta. Olemme tutkineet lasten kanssa perhosen muodonmuutoksen lisäksi symmetriaa, muotoilua ja värien sekoittumista sekä väriliukuja sävystä toiseen. Toteutuksessa on käytetty erilaisia tekniikoita ja materiaaleja: paperimassaa, paperia, pullopeitevärejä, värillistä mustetta, rautalankaa, paperia jne.
WeeGeen 10A-, 10C-, 9A-, 7–8A- ja 6–7C-ryhmät, opettajana Mari von Boehm
Sininen hetki
Maalauksissa kokeiltiin ja harjoiteltiin omien havaintojen pohjalta tekemään teos happamien ja emäksisten aineiden maalauksen pohjaväriä muuttavan vaikutuksen avulla.
Aluksi paperi laveerattiin mustikka- ja/tai punajuurimehulla. Sen jälkeen luotiin muut värit maalaten sitruuna- ja ananasmehulla, väkiviinaetikalla ja ruokasooda-vesiseoksella. Pohjana oleva mustikka- tai punajuurimehu reagoi happamuuden muutokseen värimuutoksella. Mehulla värjätty paperi toimi ph-indikaattorina kuten ph-paperi, jonka avulla määritetään eri aineiden ph-arvoja.
Haasteena teoksessa oli löytää haluamiaan värisävyjä, koska paletti oli rajattu pohjavärin ja neljän eri aineen aiheuttamiin värimuutoksiin. Teoksessa saattoi käyttää pohjana mustikkamehua ja punajuurimehua ja silloin värivaihtoehdot kaksinkertaistuivat, koska molemmat mehut antoivat taustalle eri värin, ja lisätyt aineet muuttivat molempia eri tavoin.
Teosten ideoinnissa tarkasteltiin ulkona pimenevää iltaa, sekä Hannu Hautalan valokuvia lumisista metsistä kirjasta Taigametsän talvi. Kuvista tarkasteltiin sitä, kuinka valo ja varjo värjäävät lumista maisemaa, jolloin lumi ei välttämättä näytäkään valkoiselta.
Olarin 12-vuotiaiden 2-ulotteinen jakso, opettajana Minttu Hyytiäinen
Sademetsän sisällä
Kuuntelimme oppilaiden kanssa ensin erilaisia sademetsän ääniä ja katselimme kuvia eläimistä erilaisissa suojaväreissään ja monin tavoin piiloutuneina. Mietimme suojavärin merkitystä eläimille. Sen jälkeen oppilaat sekoittelivat pienryhmissä vihreän eri sävyjä isoissa lasipurkeissa eri sinisistä ja keltaisista nestemäisistä vesiväreistä. Syntyneitä lukuisia vihreän eri sävyjä tarkasteltiin yhdessä.
Sekoitetuilla väreillä maalattiin märkää märälle akvarellitekniikalla Sademetsän sisällä -maalaukset, joihin lopuksi vielä lisättiin suojavärinen eläin. Oppilaat piilottivat leikkaamalla ja liimaamalla kuviin vihreitä eläimiä, kuten krokotiilin ja mittarimadon. Samalla harjoittelimme sommittelua – mihin kohtaan maalauksessa eläin sopisi ja maastoutuisi parhaiten?
WeeGeen 5–6-vuotiaiden ryhmä, opettajana Nina Ruokonen
Suomen luonnon eläimiä
Keskustelimme erilaisista metsiemme eläimistä, joista moniakaan emme ole koskaan nähneet luonnossa. Tutkimme mm. eläinten mittasuhteita ja piirteitä niin kuvista kuin 3-ulotteisista pienoismalleistakin. Tehtävässä harjoiteltiin saven käsittelyä, 3-ulotteisen muodon ja asennon muovaamista, osien liittämistä, pintastruktuurien tekoa, viimeistelyä ja engobe-maalausta.
Tehtävä oli mieluinen ja sen parissa työskenneltiin kaksi opetuskertaa – ensin aloitettiin muodon ja asennon hakemisella ja seuraavassa vaiheessa työt viimeisteltiin ja maalattiin engobe-väreillä. Lopuksi työt lasitettiin.
WeeGeen 9B-ryhmä, opettajana Nina Ruokonen
Ötökkämaalaukset
Tarkastelimme Levon Bissin huikean tarkkoja valokuvia hyönteisistä ja ötököistä. Tarkensimme katseemme erityisesti yksityiskohtiin; muotoihin, kuvioihin, rakenteisiin ja väreihin. Valokuvia voi zoomata niin lähelle, että jokainen hyönteisen osa ja tuntosarven yksityiskohta näkyy selvästi. Löysimme kuvista värien ja muotojen huikeita pienoismaailmoja, jotka ennen olivat jääneet näkymättömiin. Kuvista inspiroituneina oppilaat lähtivät suunnittelemaan omaa hyönteistään akryyliväreillä maalaamalla, tehden omannäköisiään mielikuvitushyönteisiä.
Tehtävässä harjoiteltiin akryylimaalaustekniikkaa ja akryylien kestävää käyttöä, värien sekoittamista ja niiden yhdistämistä sekä omaa kuvailmaisua.
Kauklahden 8–9- ja 5–6-vuotiaiden ryhmät ja Palttinan ja Klippingin päiväkotiryhmät, opettajana Nina Ruokonen
Luonnon rikkaudet
Missä kaikkialla arjessa voi nähdä luontoa? Pienikin kohtaaminen eläimen, hyönteisen tai vaikkapa marjan kanssa voi olla tärkeä – muistamisen ja kuvan arvoinen! Oppilaat piirsivät itselleen tärkeitä luontoaiheita pienille pyöreille papereille. Osa käytti myös aiemmin maalaamiansa sokeri- ja merisuolamaalauksiaan pohjina. Puuhelmiä hyödyntäen he tekivät näistä pyörylöistä riipuksia, jotka kiinnitettiin oppilaiden kultaiseksi maalaamaan männynoksaan.
Niittykummun koulun kuviskerho, 7–10-vuotiaat, opettajana Kaisa Lenkkeri
Klorofylli-animaatiot
Kolme pala-animaatiota kertovat yhteyttämisestä.
12-vuotiaiden mediajakso, opettajana Pasi Autio
Yöperhosia ja lepakoita
Puhuimme symmetriasta ja pohdimme, mikä kaikki ympäristössämme ja luonnossa on symmetristä tai epäsymmetristä. Kuuntelimme Roger Wanamon säveltämää kappaletta “Yön synty”, ja kuvittelimme, mitä tapahtuu, kun aurinko alkaa laskea ja yö saapuu…
Ensin kokeilimme peilien avulla, miten puolikas perhosen kuva muuttuu kokonaiseksi ja symmetriseksi. Sitten kokeilimme maalaamalla erivärisillä musteilla vain paperin toiselle puolikkaalle ja paperin puolet yhteen painamalla perhosen muodostumista symmetriseksi ja värien sekoittumista. Sattumalla on tässä tekniikassa tärkeä rooli, ja siksi se on niin lumoava ja yllättävä. Oppilaat tekivätkin kymmeniä perhosia, kun pääsivät vauhtiin.
Jokainen oppilas valitsi muutamia perhosiaan mukaan yhteiseen animaatioon, joka kuvattiin pienryhmissä niin, että kaikki pääsivät sekä liikuttelemaan että kuvaamaan. 9B-ryhmän oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat ryhmätyönä myös animaation takana näkyvän tuikkivan tähtitaivaan.
WeeGeen 8A- ja 9B- ja 5–6-vuotiaiden ryhmät, opettajana Nina Ruokonen