"Luonto antaa mulle turvaa" – lasten suhde luontoon
Lasten vapaissa piirroksissa esiintyy usein aiheita luonnosta. Eläimet, puut ja kukat kuuluvat itsestään selvästi lasten kuvamaailmaan. Myös tutut supersankarit tai ikoniset prinsessat sijoitetaan usein luontoon.
Kun vuosia sitten pohdimme 8–9-vuotiaiden oppilaiden kanssa taidetta ja pyysin heitä kertomaan, millainen on heidän mielestään hyvä kuva, sain mm. vastauksen: “Hyvässä kuvassa on tyttö, koira ja hieno maisema”.
Tässä vastauksessa on itse asiassa täydellinen kiteytys ihmisen suhteesta luontoon: lähtökohtana on oma itse, sitten tulevat kotieläimet ja lopulta koko suuri luonto, se maisema, jonka lapsi pystyy havaitsemaan. Tosin “hieno maisema” saattaa myös tarkoittaa hyvin hoidettua puutarhaa yhtä hyvin kuin villiä luontoa.
Lapsilla tuntuu olevan luontainen kyky empaattisuuteen kaikkea elävää kohtaan, erityisesti myötätunto kohdistuu eläimiin. Eläinten kasvattaminen ihmisten ruuaksi aiheutti kerran vilkkaan keskustelun 7-vuotiaiden ryhmässä:
”Tykkään luonnosta, koska siellä on paljon eläimiä, mutta en siitä, että ihmiset tekee pahaa niille eläimille, vaikka ne eläimet ei oo tehny mitään pahaa niille.”
”Mut kyl niille vähän joskus täytyy tehdä pahaa, että ihmiset sais ruokaa.. Mut jos ei ota ruuaks eläimiä niin miks niille sit täytyy tehdä pahaa?”
”Mä ihmettelen sitä, että ihmiset heittää ruokaa roskiin, vaik siltä eläimeltä on otettu henki.”
Haastattelin 7–9-vuotiaita oppilaita tarjoten pohdittavaksi muutamia kysymyksiä. Aluksi halusin tietää, mitä he ajattelivat käsitteestä ‘luonto’. Mitä tarkoittaa ‘luonto’?
“Se on sellasta, että siel on kasveja ja se on tää, missä me ihmiset eletään. Ja siel on kaikkee mitä me ihmiset tarvitaan, niinku happea.”
“Siellä on kukkia ja kaikkea muuta kivaa.”
“Se on eläinten koti.”
“Siellä on puita, merta, eläimiä ja kaikkea sellaista luontoon liittyvää.”
“Eläimet ja kasvit ja roskat, koska ihmiset roskaa luontoa.”
“Mulle tulee luonnosta mieleen rauha ja seikkailu.”
Oletko ihmetellyt jotain asiaa luonnossa? kysyin seuraavaksi.
“Mä mietin, että miten ne mehiläiset tekee ne pesät. Mistä materiaalista ne tekee pesät ja miten?”
“Miten metsässä oleva mustikka voi olla niin hyvän makuinen?”
“Miten muurahaiset synnyttävät?”
“Miten kaikki on oikein kasvanut? Onko kaikki ollut aina siellä luonnossa?”
“Miksi ihmiset roskaa luontoa? Miks jotkut tuhoaa luontoa?”
“Mua ihmetyttää se kun puut elää niin pitkään?”
“Kuka kastelee luontoa kesällä? Ja kuka päättää minkälainen sää tulee?”
“Mua ihmetyttää, ett miten kengurut voi loikkia niin korkealle vaikka niillä on se ihme poikanen siel pussissa ja miten ne voi pitää sitä siellä kun se kasvaa koko ajan.”
“Mua ihmetyttää se, että aina kun me ollaan lähdössä metsään, niin mun isosisko sanoo ‘Ei, tylsää’ ja mäkin sanon niin. Mut sitte heti kun me ollaan siellä, me mennään uimaan vesiputoukseen. Sitte meillä onkin kivaa.”
“Mä en tienny, että ihmiset on eläimiä!”
“Ihmiset oli ennen apinoita.”
“Kun me ollaan kaikki kuolleita, niin muuttuuko toiset apinat ihmisiksi?”
Mitä luonto sinulle merkitsee? Kuinka tärkeää luonto on sinulle?
“Luonto kasvatti meidät!”
“Luonto antaa mulle turvaa.”
“Luonto on tärkeä, koska se on meidän äiti.”
Tehtävä: Mitä luonnossa tapahtuu?
Kuvaa jokin tapahtuma, jonka voisit kohdata luonnossa.
Piirrä kuva tussikynällä ja väritä värikynillä.
Tavoite: yhteisen teeman pohtiminen ja omien ajatusten ilmaiseminen kuvallisesti.
Lasten piirroksissa havainnot todellisuudesta ja fantasia sekoittuvat toisiinsa. Eläimet puhuvat ja auringolla on kasvot. Taivaalla asustavat säiden kuningatar ja prinsessa. Eläimillä on puussa maja, jossa on mm. pallomeri ja muita huvituksia.
Piirrokset edustavat vapaata mielikuvitusmaailmaa, jossa kaikki on mahdollista. Se on tärkeää, jotta ajattelu voisi säilyä joustavana ja kaikenlaisia mahdollisuuksia voisi mielessään testailla. Kuvien piirtäminen on samalla tarinankerrontaa.
Luonnontieteelliset tosiasiat tulevat lasten elämään myöhemmin, vaikka jo ekaluokkalaisina he tuntevat paljon luontoon liittyviä faktoja mm. television luonto-ohjelmien välityksellä. Vähitellen he oppivat jäsentämään tietovarantoaan ja asioiden väliset yhteydet, syy- ja seuraussuhteet selviävät.
Teksti ja kuvat: Elisse Heinimaa